Juhlat prinsessoille

Perheemme pikkutytöt täyttivät vuosia ja syntymäpäiväjuhlien teemaksi valikoitui (yllätys, yllätys) "prinsessa". Valehtelisin, jos väittäisin teeman olleen epämieluinen, sillä nyt sain hyvän syyn puuhailla kaikkea ihanaa valkoista, vaaleanpunaista, hempeää ja herkkää. 

Ja mikä parasta, lasten kanssa <3

 Useampi ilta meni leikatessa, liimatessa ja teipatessa, mutta lopulta tuli valmista. Vaaleanpunaisen määrä oli lopulta melkoinen, mutta ähkyä en kuitenkaan saanut :D

 Kutsu

Paikkakortit

"Etiketein" varustetut mukit.

Juhlakoristeita mm. tapetista ja silkkipaperista.

Ilmapallosydän ja perhonen.

(Saatoin ensialkuun sanoa muutaman ruman sanan, kun harjoittelin erilaisten kukkien ja eläinten muotoilua...)

 

 Suodatinpussiruusuja

Virkattu pitsikruunu...ja koska en osaa virkata, niin toteutustapa oli luonnollisestikin se, että ostin pätkän virkattua pitsiä, jonka tärkkäsin vesi-sokeriseoksen avulla jämäkäksi. Ja kas...virkattu pitsikruunu oli valmis :D

Luulen, että olen tulossa wanhaksi. Perusteluni tälle on se, että ensin innostun ompelemisesta (minkä ennen mielsin sellaiseksi "tehokkaiden kotiäitien tai mummojen" puuhaksi), seuraavaksi tajusin leipomisen ihanuuden (joka on "pullantuoksuisten, lähinnä elokuvissa esiintyvien kotiäitien" harrastus) ja uusin hurahdukseni on askartelu (jota harrastavat lähinnä lapset ja taiteelliset aikuiset).

En ole tehokas kotiäiti (kotiäiti kyllä, tehokas vain toisinaan), enkä vielä mummokaan. Tuoksunikin on pikemminkin "pohjaan palanut", kuin lämmin ja houkutteleva pulla. Ikää on liikaa, jotta voisin kutsua itseäni lapseksi (vai riittääkö henkinen lapsuus?), enkä valitettavasti omaa taiteellisuuttakaan. Joten luulen, että olen tosiaan tulossa wanhaksi.

 Mutta jos wanhana oleminen on tätä, niin se tuntuu ihan kivalta.
On mukavaa olla jo vähän wanha :D