torstai 14. tammikuuta 2016

Kauniimmat kaunoluistimet (vinkki mustien viirujen poistamiseen)

Omat luistimeni ovat palvelleet minua jo usean vuoden ajan, sillä muistan käyttäneeni niitä jo joskus teinivuosinani. Luistimet ovat minulle kokoa liian suuret ja ulkonäöltään ne ovat suoraan sanottuna aivan susirumat. Niitä on taidettu joskus vähän spraymaalatakin, mutta maalipinta on tänä päivänä todennäköisesti vielä kamalamman näköinen, kuin mitä tuo pinta oli ennen maalaamista.

Mutta koska luistimet ovat minulle "vain luistimet", joita käytän vielä kaiken lisäksi erittäin harvoin, en ole kokenut tarvetta hankkia niiden tilalle uusia. Villasukan kanssa ne ovat siis pysyneet ihan hyvin jaloissa ja kyllä niillä taittuu sekä piruetit että valssihypyt ihan siinä samassa, kuin mitä kokoa pienempien ja astetta kauniimpienkin kohdalla taittuisi  :)

Sain nyt kuitenkin mahdollisuuden ottaa käyttööni uudet luistimet, jotka olivat sekä sopivan kokoiset, että myös pääväriltään vielä valkoiset. Esikoiseni on nimittäin mennyt äitinsä ohi sekä pituudessa, että kengän koossa, joten esikoisen pieneksi jääneet luistimet eivät tällä kertaa jääneet varaston perukoille odottamaan pikkutyttöjen kasvua (kaikki muut luistimet olen aina säästänyt pienemmille), vaan ne siirtyivät äidin käyttöön.

Luistimissa oli jonkin verran mustia viiruja, joita niihin siis melko herästi pakkaa aina tulemaan. Olen yrittänyt joskus poistaa viiruja pesemällä, mutta pesutulokset ovat olleet äärimmäisen heikot. Ne kun eivät tunnu pesemällä poistuvan. Luistimet olisivat toki kelvanneet käyttööni ihan sellaisinaankin, mutta onhan se toki aina mukavampi, jos luistimet olisivat puhtaan valkoiset. Tämän vuoksi päätin siirtyä Googlen ihmeelliseen maailmaan ja selvittää, miten nuo viirut saa pois.

Vaan kuinkas sitten kävikään. Google ei oikein tuntunut antavan kunnollista osumaa. Ei, vaikka kuinka googlettelin erilaisia hakusanoja käyttäen. Lopulta löysin yhden vinkin, jonka mukaan mustat viirut lähtevät pois pyyhekumia käyttäen. No, voin kertoa, että eivät lähde.
Toisen vinkin mukaan ne saa pois taikasienellä. Voin olla teille nyt tässäkin kohtaa avuksi ja kertoa, että ei lähde. Ei, vaikka kuinka hinkkaisit.
Ja voin kertoa myös sen, että käsidesikään ei toimi. Tähän viittavaa vinkkiä en mistään kyllä edes löytänyt, mutta päätin sitäkin tököttiä kuitenkin kokeilla. Se kun toisinaan on hieman vastaaviin ongelmiin ratkaisuna toiminut. Mutta tällä kertaa se ei sitä siis tehnyt.

Lopulta pyysin miestäni avuksi. Josko häntä onnistaisi vähän paremmin?


 Muutaman minuutin kuluttua mieheni kertoi löytäneensä ohjeistuksen, jonka mukaan viiruista pääsee eroon kynsilakanpoistoaineella. Joten sitä siis seuraavaksi kokeilemaan. Ja nyt voin kertoa teille ilouutisen. Se toimi!!!

 

Ja se toimi lopulta jopa suunniteltua paremmin, sillä sutaisin vahingossa luistimien "Mia"-tekstiä kynsilakanpoistoaineeseen kostutetulla rätillä, jolloin mustaa väriä lähti pois myös tekstistä! Väriä lähti kaiken lisäksi melko paljon, vaikka pyyhkäisy oli ollut varsin kevyt, joten päätin poistaa värin kokonaan, tai ainakin siinä määrin, mitä se rätillä pyyhittäessä lähtee.
Eipähän tule toisia ihan samanlaisia luistimia heti vastaan, eli vaikka samaan kasaan eksyisi useammatkin luistimet, niin erotan kasasta helposti omani :D

 Vasen valmis, oikea vielä työn alla.

4 kommenttia:

  1. Kiitos hyvästä ja tarpeellisesta vinkistä! Mainitsit aiemmassa postauksessa, että sait kirpparilta ostamasi heppamekon tahrat poistettua. Voisitko jakaa tahranpoistovinkkejä täällä blogissakin? Itse tuskailen usein tahrojen kanssa, usein huonoin tuloksin. Moni ihana lastenvaate on mennyt pilalle yleensä ruoka- joskus jopa vesiväritahrojen takia. Olisi kiva kuulla, millaisia tahranpoistokeinoja käytät.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, jos voin olla jollekin avuksi :)

      Olen tuosta tahranpoistosta blogissani joskus höpötellytkin, joten käy kurkkaamassa tulokset Vanish-testailustani :) Kurkkaa myös kommentit, joissa tahroista jutellaan vielä lisää.

      http://chefosa2.blogspot.fi/2014/12/vanish-tahranpoistotestausta.html

      Aivan viimeisessä kommentissani lupasin testata OMO:n nestemäistä pesuainetta, kun sen kehuttiin poistavan rasvatahrat. No voin kertoa, että ei poista. En väitä, etteikö se voisi poistaa jonkun muun ihmisen rasvatahroja, mutta ainakaan meidän perheemme rasvatahroja se ei poista, vaikka kuinka pesin vaatteet 60-asteessa. Ostin OMO:a peräti 2 pulloa, mutta ilman Fairya rasvatahrat ovat ja pysyvät paikoillaan. Valitettavasti.

      Perus tahranpoistoniksini ovat siis Fairy rasvatahralle, aurinko porkkanatahralle, Klorite valkopyykin tahroille ja kaikkiin muihin tahroihin käytän sappisaippuaa, DR Beckman tahranoistotököttiä, sekä Vanishin suihkemaista tahranpoistoainetta.

      Sappisaippua on melko kova sana, eli se toimii suurimpaan osaan tahroja. Mutta Vanishin suihkemainen aine on tosaalta varsin helppo suihkutaa kankaalle ja sekin on ihan käypä aine (ei ollut noiden testattavien Vanish-tuotteiden joukossa). Ja tuota DR Beckmania tulee siis käytettyä myös.

      Jos tahra ei tällä arsenaalilla irtoa, on vaatteen aika siirtyä H&M:än vaatekeräykseen, jossa siis otetaan vastaan myös ns. ikitahraiset vaatteet, joita lapsiperheessä aina välillä eteen tulee :)

      Poista
  2. Komeat tuli! Pikkuvinkki vielä, luistinten suojat voi sahata oikean pituisiksi, mahtuu paremmin kassiin.. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vinkistä! Tosin koska tytöllä on vain nuo yhdet suojat, jotka siis siirtyvät aina vuoden välein kokoa suurempiin luistimiin, niin ihan tismalleen sopiviksi niitä ei lyhentää kannata. Sillä tuolloin ne olisivat sitten seuraavan vuoden, kokoa suurempiin luistimiin liian pienet. Mutta koska oletettavaa on, ettei tytön jalka kasva kuitenkaan ihan kokoon 45 saakka, niin saattaisi noissa hieman lyhennettävää ollakin :)
      Omiin luistimiini en siis aio suojia jättää, sillä jos luistelen noin kerran vuodessa, pärjään ihan hyvin ilman suojiakin :)

      Poista